M:n mielestä hiekan lapiointi ei olisi mikään iso homma ja hoituisi kuin lasten leikki. Voiko mies olla enää enempää vääräs!? Taas opittiin, että pessimisti maan perii eikä optimisti.
Kevyttä pintakerrosta oli kiva lapioida, mutta mitä syvemmälle hiekan lapioinnissa päästiin, sitä useammin lapio tyssäsi pelkkiin kiviin. Jossain vaiheessa lapiointi tuntuikin epätoivoiselta, sillä aina kun lapion löi hiekkaan, se kilahti hervottoman kokoiseen kiveen, jonka hiekan alta rautakangella kampeaminen saattoi kestää puolikin tuntia ja vei kaikki voimat. Että helppoa kuin lasten leikki, niin taas...
Mutta siinähän se sisu kasvaa tälläisiä kivenlohkareita pyöritelles! Nämä kivet siis kaivettu tuvan hiekasta esiin. (Tuo betonihäkkyrä kuvassa on siis kellari, jonka korkeat betoniseinät kaadettiin ja kuoppa täytettiin kivillä)
Ettei mikään ihmekään miksei se lapio oikein uponnut hiekkaan vaikka kuinka yritti...
Kivet on joko alunperin olleet talon rakennuspaikan maassa ja jätetty pohjaksi tai ne on vartavasten tuotu hiekan täytteeksi ja muurin perustusten tueksi.
Tässä pyöriteltiin ne kivet traktorin peräkauhaan jotka vain pystyttiin. Se että kivet sai tuosta hiekkaylämäestä ylös ja kynnyksen yli vaati yhden jos toisenkin ärräpään, M:ltä tais revähtää selkä ja E:ltä melkein jäi varpaat vierähtävän kiven alle. Hengissä kuitenkin ainakin vielä ollaan.
Tässä pyöriteltiin ne kivet traktorin peräkauhaan jotka vain pystyttiin. Se että kivet sai tuosta hiekkaylämäestä ylös ja kynnyksen yli vaati yhden jos toisenkin ärräpään, M:ltä tais revähtää selkä ja E:ltä melkein jäi varpaat vierähtävän kiven alle. Hengissä kuitenkin ainakin vielä ollaan.
Tuossa pelkästään tuvasta tulleet pienet ja "pienet" kivet, jotka vaan saatiin liikkeelle. Loput jätetäänkin sitten sisälle ja joko halkaistaan ne ja kannetaan ulos, vedetään kivijalan alta pois, kaivetaan maahan tai jätetään pohjalle niskaparrujen tueksi. Kevät näyttää mitä niille tehdään.
Tähän loppuun vielä M:n tekemä video :D
E&M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti